Siikava, elävä kylä Euroopassa.

Maaseutuaktivisti

Kyky:n hallituksen varajäsen Leena Borg ja uljas puskaratsunsa Ventti

Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Nykyään ei kuitenkaan voi sanoa neekeri tai mustalainen: kiertoilmaisu on sivistyksen merkki. Onko tämä sääntö lisännyt suvaitsevaisuutta? Onko asenteemme auttavaisempi kuin ennen paheksuvaa suhtautumista nimikkeisiin, joita iät ajat on käytetty. Nyt moititaan jo juutalaisista puhumista, mutta tilalle ei kuitenkaan ole antaa vaihtoehtoa. On punnittava kumpi on parempi, tuttu ja turvallinen vai outo ja ihmeellinen. Ettei vain uuskielen takana piileskele entistä suurempi ennakkoluulojen peikko.

Aikoinaan tuvan ovet olivat auki ja kuka tahansa matkamies voi kellahtaa uunin kupeeseen torkuille. Aamulla todettiin läsnäolijat ja ladattiin aamupalat pöytään. Nykyään kyläilemään mennessä on soitettava etukäteen ja tilattava vastaanottoaika. Ovisilmästä tihrustetaan, ettei ole taulukauppias siellä samaan aikaan tyrkyttämässä töherryksiään. Peremmälle pääsee metallinpaljastimen ja psykologin antaman terveyslausunnon kanssa. Lähestymiskieltoa paukahtaa heti, jos sattuu voimasana lipsahtamaan kahvipöydässä. Ennen pelättiin opettajaa enemmän kuin poliisia. Nykyään opettaja pelkää poliisia, oppilaita ja näiden höyrypäitä vanhempia.

Uudistusten edessä on punnittava niin nykyhetkeen sidoksissa olevat asiat kuin vaikutukset pidemmällä tähtäimellä: Mikä vie vikaan ja mikä on kestävää hyvää? Kylässämme käynnissä oleva vesiosuuskunnan perustaminen ja putkilinjausten pohdinta tuo esiin ihmisluonnon moninaiset vivahteet. Siikavassa ei ole suoritettu isoa jakoa ja jokaisen maat sijaitsevat pirstaleisina läimäreinä ympäri kylää. Tämä asettaa omat haasteensa alkuvalmistelujen osalta. Jalkatyötä ovat tähän mennessä tehneet kova kaksikko Simo Julku ja Timo Leitamo, kiitokset myös kaikille muille asiaa edistäville tahoille ja henkilöille. Toivottavasti käytännön työhön päästään käsiksi vielä tämän syksyn aikana, ensi kesänä nyt ainakin. Lisää ihmisluonnon vivahteita taitaa ilmestyä, kun valokuituverkko alkaa saavuttaa kylämme rajoja ja tulevaisuutta pitäisi rakentaa.

Tarve määrittelee asenteen. Asumme suomen puhdasvetisimpien vesistöjen keskellä, joten tarve vesiosuuskuntaan liittymiselle ei välttämättä ole vielä käsin kosketeltavissa tai siitä ei ole vielä hajuakaan. Valokuituyhteyden edut tuntuvat joistain vielä yhtä epäilyttäviltä kuin aikoinaan sähköverkkoon liittyminen tai puhelinosakkeen hankinta. Kylämme sijainti on erinomainen, tarpeeksi lähellä ja kaukana kaikesta. Ruhmasjärven parhaalla paikalla sijaitseva Martinniemi on myös Kouvolan kaupungille mahdollisuuksien paratiisi. Elinvoimaa ja vireyttä tuova kaavoitusratkaisu olisi eduksi nykyhetken pohdinnoissa ja tulevaisuuden perustana.

Vielä lopuksi haluan lausua kiitokset hämmästyttävän pyyteettömästä ja hyvästä taustatyöstä Jaalan kesäneuvostolle asuinalueemme vireyden ja elinkelpoisuuden edistämiseksi. Kunnasta pitäjäksi, Jaalan kesäneuvosto 25 vuotta –kirja julkaistiin 26.7.2013 Siikavan kylätalolla pidetyssä juhlakokouksessa. Kyseinen teos avaa yhteen hiileen puhaltamisen suuren voiman.

Valtakunnan virallinen X (kymmenes) kylähullu Seppo Lehtinen sai aikoinaan isältään ohjeistuksen: Muistakaa pojat kiittää ja tervehtiä kanssaihmisiänne niin pääsette elämässä pitkälle. Pätevä ohje!

Vastaa