Kyläesittely: Ansalahti
Ansalahden (ja Honnilan) kylä sijaitsee entisen Jaalan kunnan Karijärven Ansalahden ympäristössä. Ansalahden kylällä ei ole varsinaista keskusta, vaan kylän alkuperäiset talot sijaitsevat hajallaan, merkittävä osa Ansalahden ranta-alueella. Kylän vakinaisista alkuperäisistä asukkaista enemmistö on eläkeiässä.
Nähtävää ja koettavaa
Ansalahdessa toimi vesivoimalla käyvä jauhatusmylly, jonka omistivat Mattilan, Niemelän, Tiinalan ja Anttilan talot. Myllystä ovat jäljellä puinen runko, kivijalka ja myllynkivi. Myllyllä toimi ennen toista maailmansotaa myös kauppa.
Luonto ja ympäristö
Kylän ympäristölle leimaa-antavaa on runsas vesistöjen määrä. Kylää halkova Matkuksentie kulkeekin osittain aivan Karijärven rantaa mukaellen. Nyky-Ansalahdessa suurimman osan asujaimistoa muodostavat mökkiläiset pääosin Karijärven, Vääräjärven ja Salajärven rannoilta. Osa käyttää mökkiään vain kesäisin, mutta kasvava määrä nauttii mökkeilystä läpi vuoden.
Kylän palvelut
Jaala (Vesikansa) itsenäistyi Iitistä 29.6.1879, kunnallislautakuntaan nimettiin Ansalahdesta Eerik Johan Yrjönpoika. Jaala on kuulunut vanhaan tervanmyyntialueeseen 1600-1800-luvuilla ja tervahaudan pohjia on löydetty Jaalan alueelta useita, myös Ansalahdesta. Jaalassa aloitti kansakoulu syksyllä 1887 ja Ansalahti sai oman koulunsa vuonna 1916. Koulua pidettiin ensin Anttilan tuvassa, oma koulurakennus valmistui 1928. Vuonna 1925 Ansalahden kansakoulussa oli 23 oppilasta ja vuonna 1939 31.
Yleinen info
Kylällä on ollut koulu, mutta toimintaa siinä ei ole ollut vuosikymmeniin, rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa ja käyttämätön. Kauppaa kylällä ei ole ollut toisen maailmansodan jälkeen, mutta kioskia on pidetty joitakin vuosikymmeniä sitten. Kioskirakennus on edelleen pystyssä.