Teksti: Arja Huovinen, Valtakunnan virallinen XIII Kylähullu
Vuonna 2020 ensimmäisen Valtakunnan Virallisen Kylähullun valinnasta tuli kuluneeksi 30-vuotta ja siksi vuosi 2020 olisi pitänyt olla näyttävä 30-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Koronapandemia heitti suuren varjon juhlavuoden ylle ja niin päätimme juhlistaa ainutlaatuista Kylähullujen toimintaa Kouvolassa Kymi-Libri -kirjamessuilla 16. Valtakunnan Virallisen Kylähullun julkistamisjuhlassa 24.7.2021.
Juhlassa julkistettiin uusi Valtakunnan Virallinen Kylähullu nro 16 ja esiteltiin Kylähullujen juhlajulkaisu ja annettiin Maaseudun äänitorvi- kunniamainintoja kolmelle henkilölle.
VALINTARAATI ON VALINNUT ELINIKÄISEEN XVI. VALTAKUNNAN VIRALLISEN KYLÄHULLUN VIRKAAN ANITA SIEVÄSEN IISTÄ POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNASTA
Meillä on ilo ja kunnia saada 16. Valtakunnan Virallinen Kylähullu Anita Sievänen tähän ainutlaatuiseen valio yksilöiden joukkoon. Uusi 16. Kylähullu täyttää kaikki kriteerit ja nyt häntä odottaa mielenkiitoinen elämänvaihe ja työsarka toimialueena on koko Suomi. Kylähulluksi valinnan kriteerinä on ennakkoluulottomuus, vahva tahtotila ja itsensä peliin laittaminen, minkä avulla on saanut merkittävää ja konkreettista jälkeä. Valintaperusteisiin vaikuttaa myös luova, tuloksellinen ja kaukokatseinen kotiseutu- ja kylätoimintatyö. Kylähullu on oman kylänsä, kuntansa, maakuntansa ja koko maaseudun pr-henkilö.
Valintaraati vakuuttui Anita Sieväsen soveltuvan erittäin hyvin Kylähullun virkaan, hänen toimintansa täyttää kaikki valinnan kriteerit ja on ansainnut elinikäisen Valtakunnan Virallisen Kylähullun arvonimen.
”Hakemuksesta paistoi kirkkaana ehdotetun henkilön monipuolisuus. Hän on toiminut monella eri tasolla tehtävässään puolustaa maaseutua, hän on kirjallisesti lahjakas, kielitaitoinen. Häneltä löytyy yhteiskunnallista näkemystä, vahvaa hallinnollista osaamista, organisointikykyä ja näyttöä käytännön toiminnasta ja yhteistyöverkostoa ympäri Suomenmaata. Häneen kiteytyy sanat organisaattori ja vaikuttajatyyppi”. Anitan CV on vaikuttavaa luettavaa niin työelämän, luottamustehtävien kuin vapaaehtoistyön osalta. Anitalla on erinomaiset lähtökohdat lähteä kehittämään Kylähullujen toimintaa 2020-luvulle.
Onnea ja menestystä Anitalle!
Kunniamaininta Talkoonyrkin saaja on Kari ”Kartsa” Rauha Hollolasta Päijät-Hämeen maakunnasta
Valintaraadilla oli visainen tehtävä valita kahdesta huippuluokan tekijästä. Siispä valintaraati päätyi seuraavaan ratkaisuun; toinen saa kunniamaininnan Talkoonyrkki ja toinen saa elinikäisen Valtakunnan Virallisen Kylähullun arvonimen. Kunniamaininta Talkoonyrkki on annettu kerran aikaisemmin vuonna 2017 Leppävirralla vastaavassa tilanteessa. Kari Rauha ei päässyt juhlallisuuksiin mukaan, joten Kylähullujen Kilta ry:n puheenjohtaja käy vierailulla Kari Rauhan luona jolloin hän luovuttaa kunniamainintaan liittyvät palkinnot.
”Kari ”Kartsa” Rauha on pitkän linjan tekijätyyppi, joita ilman hommat eivät hoidu. Todella vaikuttava näyttö käytännön toiminnasta ja talkootyöhön innostamisesta, ilolla ja huumorilla talkoohommat sujuu. Hän saa kaikki mukaan toteuttamaan ja tekee itse rempseällä tyylillään kaikkea mahdollista ja vielä enemmän. Hän on luova hullu, jonka päästä sinkoilee uskomattomia ideoita, joita hän ennakkoluulottomasti toteuttaa. Saamiemme suosituskirjeiden kautta välittyy realistinen kuva Kartsasta, joka on sydämellinen ideanikkari ja höpsö kyläläinen. Hän tekee kaiken täysillä ja sitoutuneesti kylien sekä niiden asukkaiden eteen”.
Maaseudun äänitorvi- kunniamainintojen saajat
Valtakunnan Viralliset Kylähullut ovat 30 v. juhlavuoden kunniaksi päättäneet antaa Maaseudun äänitorvi- kunniamaininnat henkilöille, jotka ovat omassa työssään tuoneet maaseutua ja sen asukkaiden elämää esille monipuolisesti. Kylähulluksi valinnan kriteereissä sanotaan: ”Valinnan kriteerinä on ennakkoluulottomuus, vahva tahtotila ja itsensä peliin laittaminen, minkä avulla on saanut merkittävää ja konkreettista jälkeä”. Nuo sanat ovat kuin kirjoitettu kunniamainintojen saajista, jotka ovat:
Vaasan Yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki: Hannu Katajamäellä on ollut positiivinen vaikutus Kylähullu- liikkeen synnyssä. ”Kylähullun isä”, toimittaja Heikki Ritavuori oli ottanut yhteyttä Katajamäkeen. Ritavuori halusi kuulla mitä mieltä Hannu Katajamäki oli, tarvitseeko Suomi Valtakunnan Virallisen Kylähullun. Katajamäen kannustuksen tukemana Heikki Ritavuori tarttui työhön ja toimeen ja Kylähulluus elää edelleen. Hannu Katajamäki tunnetaan maaseutututkijana ja maaseudun puolustajana, joka on nostanut esille epäkohtia joista maaseutu on kärsinyt eli palvelujen pois viemisestä. Katajamäen puhetta ymmärtää tavallinen metsäpolkujen tallaajakin. On hienoa kuulla kuinka hän korostaa maaseutuyhteisöjen erityisyyttä ja kuinka yhteisöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisesti.
Kirjailija Heikki Turunen on mestari rehevien sanojen käyttäjä, lauseiden rakentaja, joka osaa kuvata suomalaista yhteiskuntaa eri murrosvaiheissa. Heikki Turusen kirjat Simpauttaja, Joensuun Elli sekä Kivenpyörittäjän kylä ovat klassikkoteoksia maaseudun kuvaamisessa ja mikä mahtavinta niistä on tehty elokuvat. Heikki Turusen viimeisimpänä teoksena on julkaistu tänä vuonna Timotein tuoksu, jota lukiessa voit aistia niitetyn heinän tuoksun ja kuulla tangon tahtien soivan.
Maa-ja kotitalousnaisten keskuksen toiminnanjohtaja Christell Åström, joka toimi maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerinä ja Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevana virkamiehenä. Maa- ja metsätalousministeriössä toimiessaan Christell Åström on nostanut kansallisen politiikan keskiöön harvaan asutun maaseudun ja monipaikkaisuuden asiat. Lisäksi Christelillä on ollut ns. näppinsä pelissä kyläkauppatuen valmistelussa ja pilotoinnissa. Julkisissa lausunnoissaan hän todennut, että hän on työskennellyt koko uransa ajan elinvoimaisen maaseudun ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta.
Valtakunnan virallisten Kylähullujen Kilta ry:n verkkosivut: http://kylahullu.net/
